Ballardin teksti Uponneessa maailmassa on täyttä ja ladattua ja sitä mitä sanotaan. Lukeminen tuo vaikean olon, kirja ei ole nautinnollinen, nautinto syntyy kokemusteni mukaan jälkikäteen. Nuo vedet ja niiden elävät. Unissamme meillä on leguaaneja, alligaattoreita, käärmeitä ja vedenalaisia kaupunkeja, joissa vaellamme. Ajatus ei ole miellyttävä. Tohtori Bodkin on joskus asunut tuossa kaupungissa ja hän meloo kanootillaan ympäriinsä etsien muistoja. Vierellä, yllä ja alla ovat sademetsän puut ja niiden elävät. Minua kauhistuttaa ajatus sademetsästä. Kerran olen ollut sademetsän reunalla, toivon etten milloinkaan joudu sademetsään tai vedenalaiseen kaupunkiin. Ajatella, jos unet jatkuisivat ja loppuisivat vasta kuolemaan. Ehkä sen jälkeenkin unet jatkuvat. Ehkä unet kuoltua alkavat. Nukkumisen huono puoli ovat unet. Ehkei lopulta ja lopussa unia enää pääse pakoon, olet unessa albiinokäärmeiden kanssa ja mietit, että elämä olikin hyvää aikaa. Tästä loputtomiin on pelkkää painajaista.