keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Vätistä en juuri poistu.

Vätti rajautuu Kähäriin, Raunistulaan, pohjoisiin ylen sekaviin kaupunginosiin, jopa Kastuun, mutta Vätti ei ole sekava, sitä ei edes ole olemassa. Etenkään tällä puolen harjun. Naapurin mukaan, hän on asunut täällä oliko parikymmentä vuotta, he ovat kutsuneet paikkaa Vätiksi, mutta ehkä Vätti on virallisesti vain harjun toisella puolella. Siellä on Tosi-Vätti. Tämä on ei-kenenkään-maata ja interregnumia.

Pohjoiset ylen sekavat kaupunginosat ovat läntisiä, sanoo sitten kartta ja kompassi mitä tahansa. Itse asiassa ne ovat itäisiä ylen sekavia kaupunginosia mutta idässä ylen harva tahtoo asua. Länsi puolestaan päättyy mereen ja Ruissaloon.

Turun maantiedettä luonnehtii salattu itäisyys. Sieltä, idästä, tulivat hevosten selässä miehet, jotka veivät Turun maineen ja arvonannon, veivät ne eräälle niemelle itään. Kuitenkin myös Turku on idästä, eikä lännestä niin kuin etenkin Tuomiokirkon vaiheilla väitetään. Tämä on täyttä itää. Me vain emme osaa ratsastaa enää.

Ekstraterrestriaali menee ensyklopediassaan T-kirjaimen vaiheille. Turhuus on laaja, tuskaa hän kaihtaa, ekstraterrestriaali siirtyy Turkuun. Asteroidikolon katossa on lamppu, joka heiluu aurinkomyrskyssä, ja lampun häilyvässä valossa ekstraterrestriaali aloittaa:

Kaupungin perustivat tuntemattomat itäiset miehet.

Ei kommentteja: