sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Mietittiin sitä, että millainen nimiyhdistelmä olisi Raitis-Liuhto. Minusta se on hauska vitsi, johon vaimo ei kuitenkaan lähtenyt ns. mukaan. Ymmärrän häntä.

Luin Isänmaan nyrkin loppuun. Tajusin kuusi sivua ennen päättöä, että appeni on romantikko. Aina, tai aina ja aina, mutta usein kirjojen lopussa nuoret saavat toisensa. Sotasyyllisissä ainakin näin oli.

Eniten olen pitänyt toissasyksyisestä romaanista Vakaumuksen tähden. Hän kirjoittaa laajaa epiikkaa. Sellaista on vielä, yhä, mihinkä katoaisi. Kirjoissa ei olla kyynisiä, vaan elätellään toivoa ja ollaan armeliaita.

Minusta oli tärkeää että kirjan petturi tai "petturi" oli empaattisesti kuvattu, hän vain oli tietynlainen, ja petturikin vain lainausmerkeissä, enempi hän oli kauppamies. Hän oli aatteeton.

Kissa katsoo keväistä lumihankea. Se on suosittu tuolla Facebookissa. Facekissa. Ei aivan onnistunut tuo K-kirjain, voisi tehdä kohta H:oon.

Ei kommentteja: