Sivut

perjantai 10. helmikuuta 2012

Mitä tapahtuisi, jos he ymmärtäisivät, että heidän ehdokkaansa kärsi rökäletappion, Suomen historian suurimman. Suomen Kuvalehdessä irvailtiin, että vihreät kutsuvat häviötä ilmiöksi. Tosiasioiden tunnustaminen ei ole heidän vahvin puolensa. Mikä on? Ei mikään. Nämä ihmiset ovat niin lahjattomia, että heidän lahjattomuudelleen pitäisi keksiä uusi sana, vaikka ilmiömäisyys. He lohduttelevat itseään ja toisiaan sillä, että heidän äänestyspiirissään (Helsingin Kalliossa) Haavisto sentään voitti. Pää tukevasti pensaassa. Äänioikeus tosiaan menee hukkaan heidän tapauksessaan, etenkin kun muistetaan, että heidän ilmiönsä ansiosta Niinistöstä tuli presidentti. Ei heitä voi edes halveksia. He ovat kaiken alapuolella. He eivät ole minkään arvoisia. Mutta toisin kuin he toimivat vastustajiaan kohtaan, annan heille oikeuden ilmaista itseään. Nuo pienet idiootit, joita ei viitsi sanoa edes "natseiksi", sillä natseillakin oli aivot.

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Vastasin tuolla, mutta lisäsin kysymyksen: ostitko sen Melancholian ja katsoitko? Jos katsoit, mitä olit mieltä?

von Trier on lopettanut julkisen puhumisen kokonaan. Kuulemma hän puhuu yksityisesti.

Tuli mieleen tuosta natsi-vihjauksesta. Muistaakseni sielläpäin oli Suomen ainut sodanjälkeinen natsi, joka käytti oikein univormua ja muuta, se Pekka Siitoin. Mahtaakohan se olla enää elossa?

Sami Liuhto kirjoitti...

Pekka Siitoin on kuollut. Melancholia on meillä ja katsottiin. Komea elokuva kuvallisesti ja ajatuksellisesti. Puhuminen, muuten, ei kannata lainkaan.

Puna-vihreät ovat Nyky-Suomen natseja. Ts. olisivat jos heillä olisi edes alkeelliset aivot.

Tässä blogissa ei vihjailla!