Olen onnellinen kun olen romaanihenkilö. 

Etelä-Saimaan kritiikki Marko Leinon romaanista Kotirauha 29.12.2010: 

Yhden miehen via dolorosa

Vuoden johtolanka 2010-palkinnollakin muistetun kirjailijan ja elokuvakäsikirjoittajan, Marko Leinon, uusin romaani Kotirauha on ahdistavan ajankohtainen ja hurjuudessaankin realistinen teos.

Se on kuvaus miehestä nimeltä Sami Liuhto, perheenisästä ja yrittäjästä, joka ajautuu elämässään nopeaan syöksykierteeseen rakennusyrityksensä jouduttua horjuvan maailmantalouden myötä konkurssiuhan alle.

Isänsä lailla yrittäjäksi ruvennut perheenisä ei halua kuitenkaan myöntää epäonnistumistaan, vaan päättää olla kertomatta taloudellisesta tilanteestaan perheelleen. Seuraa valehtelemisen, näyttelemisen, huijaamisen ja väärien valintojen kierre, joka johtaa sekä päähenkilön että usean muunkin hänen lähellään elävän ihmisen elämän sellaiseen alamäkeen, että heikompaa lukijaa jo hirvittää. Vääristä valinnoista seuraa suuria tragedioita eikä yhden miehen synkkä via dolorosa juuri tarjoa valonpilkahduksia.

Kotirauha on julma tarina rahan armottomasta maailmasta, taantuman seurauksista niin sanottujen tavallisten ihmisten arjessa ja siitä, miten käy, kun mies ei osaa pyytää apua tai myöntää virheitään ajoissa.

Kirjan loppu tarjoaa jonkinlaisen katharsiksen, mutta siitä maksetaan kallis hinta. Päähenkilön jaloilleen pääseminen vaatii lopulta sellaisia uhrauksia, jotka muuttavat lopullisesti monen ihmisen elämän ja ovat vähällä vaatia mieheltä kaiken mitä tällä on, niin perheen, firman kuin hengenkin.

Romaanista ollaan tekemässä myös elokuvaa, ja elokuvakäsikirjoittamisen ammattilaisena Leinon teksti sisältääkin niin kielensä kuin juonensakin tasolla hyvin elokuvamaisia piirteitä. Tarina tuntuisikin toimivan elokuvana huomattavasti romaania paremmin, sillä romaanina Leinon teoskokonaisuus jää jännittävästä ja liukkaasti etenevästä juonestaan huolimatta kirjallisilta ansioiltaan varsin keskinkertaiseksi.

Jaana Viskari

Ei minua haittaa lainkaan olla romaanihenkilö. Joka jätkä ei tällaista kunniaa saa. Minäpä sain! Romaanihenkilöksi minua usein sanotaankin.