Sivut

tiistai 28. helmikuuta 2012

Pelottava on tämä maailma.

Näyttäisi siltä, että vanhemman on erikseen ilmoitettava että rakastaa lastaan.

Äitiys on ammatti.

Isyyttä ei ole.

Onko tästä muutettava jonnekin Nigeriaan, missä ei ole tehty tikusta asiaa, vaan missä on oikeita ongelmia eikä näennäisiä, kun ilman ongelmia emme näköjään osaa elää. Juuri tänään inhoan eurooppalaisuuttani, mutta loppujen lopuksi olen kulttuuriperimästäni ylpeä. Olen eurooppalainen, ei sille mitään voi. Eurooppalaisuus on monimutkaisuutta. Itäinen yksinkertaisuus ei minua juuri kiehdo mutta ymmärrän että monille se on vastustamatonta.

Ei kommentteja: